Ottawan virastotalot näky takapeilissä, kun Kusti painoi kaasua ja suunnaksi otettiin Sakun entinen kotikaupunki Montréal. Tyyliin kaikki joihin oon tän reissun aikana tutustunu on kehunu kyseistä kaupunkia ja tähän voi hyvin yhtyä.
Montréal sijaitsee Québecin provinssissa, jossa suurin osa puhuu ranskaa ja englantii puhuvii katotaan vihasella öögalla, kunnes tulee ees pari merciitä tai bonjouria… no eihän se nyt ihan näin menny tai ainakin me pärjättiin englannilla ihan hyvin. Montréal on ranskankielisen Kanadan suurin kaupunki (noin 1,5 milj. asukasta), ja kaupungissa on hyvä yöelämä. Siinä tärkeimmät asiat mitä Montréalista kannattaa tietää.
Montrealin baarikadut jäivät taakse kuin Karjala Neuvostoliittoon kun oli aika lähteä Kanadan kauneimpaan paikkaan eli la Ville de Québeciin! Asuttiin vanhassa kaupungissa, joka on sekoitus Suomenlinnaa, Disneylandiä ja Tallinnan vanhaakaupunkia. Kanadan mittakaavassa super kaunis mesta, joka sijaitsee isolla kukkulalla, muurien ja tykkien ympäröimänä.
Kaupungin kiintopiste on 1893 rakennettu satulinna Chateau Frontenac, joka on niin siisti et voisin jopa asuu siel. Tää on vieläpä ihan mahollista, koska linna toimii hotellina ja on tarkoitettu vain varakkaille.
Nii ja oli Québecissa kans Kanadan korkein vesiputous, Chute Montmorency, 84 metriä eli 30 metrii korkeempi ku Niagara. Siis siinäki québeciläiset voittaa ontariolaiset. Vive le Québec!
