Moikka kaikki Kaledonistien blogin lukijat! Täällä kirjoittaa Pauli keskeltä Toronton sykettä!
Outoa ajatella että siitä on jo kuukausi kun innostunut ryhmä uusia Kaledonisteja saapui aamuseitsemältä Helsinki-Vantaan lentoasemalle suuntana Kanada. Aika täällä lentää kuin siivillä. Kelataankin muutama viikko taaksepäin ja otetaan pieni aikamatka erääseen tärkeään perjantaiaamuun…
Helsinki-Vantaa klo 7:20. Ilmassa oli jännitystä. Nyt lunastettaisiin se kaikki duuni ja valmistelu mitä oltiin tehty työpaikkojen hankinnassa ja viisumien selvittelyssä kevään aikana. Kaikki meni yllättävänkin sujuvasti; kaikilla passit messissä ja aamuinen kenttä lähes tyhjä, reissu voi alkaa!
Lentomatka tehtiin pienellä välipysäkillä Arlandan kautta, josta lennettiin Torontoon. Jos aamulla matkanteko oli tuntunut liiankin helpolta, niin saatiin tähän tullissa viimeistään muutos. Virkailija ei aluksi meinannut uskoa meitä että oltiin tulossa duuniin Kanadaan ja saatiin viikko aikaa poistua maasta. Onneksi kokeneempi kollega riensi hätiin ja niinpä kolmen tunnin tullisähläämisen ja venkslaamisen jälkeen saatiin kuin saatiinkin koko porukalle työluvat Kanadaan. Toronton päädyn (Hart House Finnish Exchange) ryhmän Ryan ja Ruqayyah ottivat helpottuneet matkalaiset vastaan kentällä, josta matkattiin majoitukseen. Matkatavarat huoneisiin, ruokaa naamioon paikallisessa ravintolassa (näitä on täällä joka puolella) ja nukkumaan. Matkapäivä yhdistettynä Toronton seitsemän tunnin aikaeroon oli tehnyt tehtävänsä.
Lauantaina kierreltiin Toronton keskustaa Ryanin ja Ryqayyahin opastuksella ja illaksi siirryttiin vaihdon alumnin, Timin järjestämiin BBQ-juhliin. Oli hienoa päästä tutustumaan paikallisiin vaihdon alumneihin sekä kuulemaan heidän tarinoitaan. Kaledonistien 75-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kommellusta ja kertomusta. Päästiin myös vihdoin tapaamaan kasvokkain (melkein) koko Kanadan päädyn isännöivä ryhmä, Ryan, Ruqayyah sekä Lovely. HHFE:n puheenjohtaja Jonathan valitettavasti oleili vielä opintojensa takia Sveitsissä, mutta liittyy seuraamme heinäkuussa!
Seuraavana päivänä olisi lähtö roadtripille!
Perinteisesti vaihtokesän aloittavasta roadtripin kulusta ei hiiskuta sanallakaan uudelle ryhmälle. Täysin tietämättä autojen määränpäästä, lähdettiin matkaan pitkin Lake Ontarion rantaviivaa kohti tuntematonta. Mukaamme matkalle hyppäsi kuskiksi myös Lovelyn kaveri Caio! Matkalla pysähdyttiin muun muassa Pohjois-Amerikan ihmeessä, Coscossa ostoksilla ja maistelemassa Kanadan kansallisherkkua; Poutinea! Tämä makunautinto koostuu ranskalaisista, juustosta sekä eräänlaisesta ruskeasta kastikkeesta, jota on levitetty annoksen päälle, ei ihme että kaloreita annoksesta löytyi lähes 2000!
Päivän päätteeksi saavuttiin mökille Ontariojärven koillisnurkkaan, joka tulisi toimimaan basecampina seuraavat kolme yötä. Mökki sijaitsi pienellä saarella, jonka silta yhdistää mantereeseen. Maiseman puolesta voitaisiin melkein olla vielä Suomessa.
Koska kaikki oli vielä reissaamisen ja viikonlopun jäljiltä väsyneitä, aloitettiin roadtrip rennosti. Eka päivä vietettiin missäkäs muualla kuin Lake Ontarion biitsillä. Hiekka poltti varpaita ja lämpötila oli reippaasti yli hellerajan, silti Ontariojärven vesi oli mututuntumalla kirpeät 10-astetta, aika lähellä avantoa. Ontariojärvi on tosi erilainen verrattuna mihinkään aikaisempaan järveen mitä olen nähnyt. Lämpötila, veden väri, hiekkaranta; lähes kaikesta tulee jotenkin välimerellinen tunnelma, mutta ei sitten kuitenkaan. Ehkä se on suolainen tuuli joka puuttuu.
Seuraavaksi olikin vuorossa hulinapäivä, lähettiin jo aamulla aikaisin ajamaan ensimmäiseen kohteeseen, joka paljastui venereissuksi Thousand Islands -kansallispuistossa! Veneseikkailun jälkeen käytiin ihmettelemässä Kanadan entistä pääkaupunkia Kingstonia ja alkuillasta heitettiin vielä patikka Rock Dunderin retkeilyalueella jossa seurueemme kohtasi urheasti kaikki Kanadan luontoäidin eteemme heittämät esteet; hyttyset, verenhimoiset maaoravat sekä reitin varrella lepotaukoa pitämässä olleen kilpikonnan!
Keskiviikkoaamuna jätettiin viimein haikeat hyvästit hyvin palvelleelle mökille. Autojen suunnatessa kohti pohjoista nokkelat matkalaisemme päätyivät yhteisymmärrykseen, että seuraava kohde olisi Montreal, Pohjois-Amerikan Pariisi.
Vaikka Montreal onkin lähes Toronton kokoinen kaupunki, näiden Kanadan jättiläisten välillä on silti tosi paljon eroja.
A: Kaikki teksti Montrealissa on ranskaksi. (pelkästään tästä tulee jo tosi eurooppalainen fiilis)
B: Kaikki täällä pyöräilee. (liikennevaloissa jonottaa enemmän pyöriä kuin autoja)
C: Where are all the skyscrapers?? (Torontossa tuntuu että nämä hallitsee katukuvaa, jos mut laitettais satunnaiselle Montrealin kadulle ilman mitään tietoa missäpäin palloa oon, luulisin varmaan olevani jossain ranskalaisessa pikkukaupungissa)
Päivän päätteeksi vietettiin iltaa ravintolassa paikallisen vaihdon alumnin Sidneyn kanssa. Maittavan ruoan jälkeen siirryttiin Montrealin helteisessä pimenevässä illassa kohti hienot näkymät tarjoavaa puistoa. Ilma oli vähän niin kuin Suomessa elokuussa. Ihmiset pelaili rantalentopalloa, kaveriporukat hengaili vilteillä nurmikolla ja taustalla kajasti Montrealin keskusta. Uskokaa tai älkää, löydettiin myös sattumalta opiskelijaporukka, joka oli jollain ilveellä löytänyt käsiinsä Mölkyn (Heidän mukaansa pelin nimi oli Log = halko, ei kovin kaukana totuudesta)! Ilta kului rattoisasti kera tämän kuuluisan halkopelin, paikallisen viinin sekä gelaton!
Torstaina Montrealin aamu avautui aurinkoisena ja lämpötila lähenteli 34-astetta. Käytiin tsekkaamassa paikallinen versio Notre-Damen katedraalista sekä heitettiin pieni kävelylenkki Satamassa. Löydettiin vihdoin myös ne kuuluisat pilvenpiirtäjät! Jos ikinä joku Blogin lukija meinaa Kanadassa käydä niin Montreal kannattaa kurkata. Kanadalaisen ryhmän ruoka-asiantuntija Ryanin mukaan Montrealista löytyy myös maan parhaat nuudelit. Näitä käytiinkin lounaalla Chinatownissa testailemassa. Ryan oli oikeassa, en ole ikinä maistanut missään yhtä hyvää nuudelikeittoa. Elikkä iso suositus Nouilles de la Zhoulle!
Viimeisenä kokonaisena päivänä lähdettiin jatkamaan matkaa Montrealin helteestä kohti Kanadan pääkaupunkia, Ottawaa. Ottawassa sijaitsee kanadan hallinnon keskus ja päästiinkin Kanadalaisten järjestämälle vierailulle parlamenttitaloon josta jatkettiin ravintolaan tapaamaan vaihdon alumni Shirleytä. Illasta osa porukasta lähti vielä katsastamaan Ottawan kasinon, jossa huhun mukaan joku Johanna tuplasi rahansa!
Lauantaiaamuna lähdettiinkin jo ajelemaan kohti Torontoa, viikko oli kulunut silmänräpäyksessä. Paljon tuli koettua, kanadalaista kaupunkikulttuuria, rentoa rantaelämää ja mökkeilyä, patikointia Pohjois-Amerikan luonnossa sekä monenlaista muuta. Autossa pelatuista matkapeleistä voisi varmaan kirjoittaa kirjan. Roadtripiltä jäikin paljon käteen, uusia ystäviä, hauskoja muistoja sekä jonkinlainen ohut ajatus siitä mitä kaikkea Kanada on. Loppu selviää kesän aikana!
Pysykää linjoilla!
-Pauli