Pikakelaus kesän alkupuoliskoon

Moikku! Blogin äärellä tällä kertaa Elina muistelemassa ohi kiitänyttä alkukesää Torontossa! Vaihtokesä onkin jo ehtinyt hiippailla puoliväliin ja töitäkin on enää vähemmän jäljellä kuin jo tehtynä. Käsittämätöntä!

Ennen kuin mennään tarkemmin vuoden 2023 kesätyöesittelyihin, halutaan kuitenkin kertoa teille lyhyt recap siitä, mitä kaikkea ollaankaan Torontossa ehditty tehdä vapaa-ajalla. Eihän tänne tultu ensisijassa töitä tekemään, vaan kokemaan Kanadaa ja suurkaupungin sykettä paikallisina!

Ensimmäinen työviikko purkissa ja ansaitut afterwörkit

Heti ensimmäisen työviikon kunniaksi päätettiin aloittaa perinne perjantain afterwörkeistä, jolloin etsittäisiin aina uusi ravintola ja kokoonnuttaisiin saman pöydän ääreen jakamaan parhaat ja huonoimmat fiilikset menneeltä viikolta. Perinnettä on sitemmin noudatettu säännöllisen epäsäännöllisesti. Ensimmäisellä viikolla kurvattiin Kensington Marketille, joka on yliopistoalueen tuntumassa sijaitseva kortteli täynnä erilaisia ravintoloita ja kahviloita, joista valita. Kesington Marketilla ollaan sitemmin vierailtu useammankin kerran ja aina on löytynyt herkullista syötävää!

Suomen lippu seinälle juhlien alkamisen merkiksi

Ensimmäisenä Toronto-viikonloppuna pääsimme myös osallistumaan 2022 kesällä Suomessa vaihdossa olleen Lovelyn emännöimiin Finnish sitsit -juhliin. Pukukoodina oli tietysti kotoisa sinivalkoinen ja Suomesta mukana kannettu lippukin pääsi kunniapaikalle. Tarjoiluissakin oli pistetty parasta: lohikeittoa, korvapuusteja ja salmaria!

Vad sjöng den lilla fågeln då?

Koska juhlien teemana oli sitsit – vaikkei juhlien järjestäjä ollutkaan etukäteen oikein tiennyt konseptin kulkua – pääsimme myös esittelemään kanadalaisille suomalaisen opiskelijakulttuurin helmeä lauluineen ja tapoineen. Tämä akateeminen pöytäjuhla ei selvästikään ollut Kanadassa kovin tunnettu konsepti, sillä se aiheutti hiukan hämmennystä ja kysymyksiä kanadalaisten keskuudessa. Pieni maistiainen sitsien kulusta päästiin kuitenkin antamaan mm. helan gårin sekä nyt?? merkeissä.

Sir. Henry Pelletin “House on the Hill”

Tokihan ollaan tutustuttu Torontoon myös turistin silmin. Tähän mainion tilaisuuden antoi osan porukasta hankkima Toronto passi, jolla pääsi viikon aikana vierailemaan eri kohteissa. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui aurinkoisen lauantaina Toronton oma linna, elikkä Casa Loma. Casa Loma oli Sir. Henryn kunnianhimoinen rakennusprojekti, jossa oli muun muassa koko kylän ensimmäinen yksityisessä talossa ollut sähköllä toimiva hissi, 50 puhelinta (kun koko Torontossa niitä oli huhujen mukaan ehkä 200) sekä Britannian kuninkaallisille rakennettu sviitti. Kuninkaalliset eivät tosin koskaan tulleet vierailulle ja Sir. Henrykin joutui talousvaikeuksiin, joka ei tosin jäänyt ihmetyttämään tiluksia kierrellessä.

Bongaa Toronton maamerkki

Toronton top 1 vierailukohde, eli CN-tower, oli myös meidän ”must see” -listallamme. Hissiä odotellessamme opittiin, että yli 500 metriä korkea rakennus oli valmistuessaan maailman korkein ja salama iskee torniin keskimäärin 75 kertaa vuodessa.

CN-Tower ruohonjuuritasosta

Heikompia hirvittävän hissikyydin jälkeen päästiin ihailmaan maisemaa, joka pilvisyydestä huolimatta oli hieno. Torontossa onkin pistänyt silmään se, että suurkaupungiksi maisema on aina todella vihreä, mikä etenkin ylhäältä katsoessa korostuu. Kaupungissa onkin paljon puistoja ja puita, mikä tekee katukuvasta vähemmän kolkon.

Torni pilvissä
Kuvausergonomia kohdillaan
Kalet tornissa

Kaikki eivät suinkaan tyytyneet ihailemaan maisemia vaan sisältä käsin. CN-towerilla on mahdollista varata Edge Walk, joka vie maisemien katselun ihan uudelle tasolle. Edge walkissa rohkeat reunakävelijät kiertävät tornin ulkopuolella kapealla rampilla. Alla Meten ja Annan taidonnäyte reunalta!

Maisemat reunalta

Maisemia päästiin siis ihailemaan ilmasta, mutta myös vedestä käsin, osa porukasta nimittäin buukkasi vielä seuraavalle viikolle risteilyn Toronton edustalle. Ihan täysin putkeen risteilyn varaaminen ei mennyt, sillä ensimmäisenä päivänä myöhästyttiin laivasta, seuraavana päivänä uudelleenvarauksessa oli epäselvyyksiä ja viimein kolmannella yrittämälä päästiin jonosijoilta mukaan illan viimeiseen laivaan.

CN-Tower vesiltä käsin
Kippis sille, että vihdoin päästiin laivaan

Torontossa on myös erilaisia katufestareita lähes joka viikonloppu. Tapahtumien aikaan kadut on suljettu autoilta ja erilaisista kojuista voi ostaa ruokaa ja juomia. Ollaan kierretty tähän mennessä tapahtumat Little Portugalissa, Little Italyssa ja Salsa on Bloor -tapahtumassa ja todenneet, että samat kojut kiertää paikasta toiseen. Siitä huolimatta tunnelma näissä tapahtumissa on aina ollut kiva ja kadut on olleet täynnä ihmisiä!

Tuleville sukupolville tiedoksi, että maissi on täällä ihan next level
Taste of Little Italy

Tämän vuoden kaledonisteista 2/6 harrastaa tanssia, ja kaledonistien salsajaosto onkin kiertänyt ahkerasti erilaisia tanssibileitä pitkin kaupunkia. Tanssipiirit ovat kuulemamme mukaan Suomeen verrattuna paljon isommat ja tapahtumia on enemmän ja muutkin kalet ovat kesän aikana päässeet tutustumaan salsan ja batchatan saloihin. Tanssifiiliksiä päästiin myös kokemaan Salsa on Bloor-festareilla.

Salsa on Bloor Toronto festival

Osa suomiporukasta asuu Co-op opiskelijasoluissa yliopistokampuksen tuntumassa. Co-opilta lyhyt kymmenen minuutin pyöräilymatka aiemmin mainitulle Kesington Marketille on huokutellut tutustumaan muihinkin alueen tapahtumiin. Eräänä maanantai-iltana osallistuttiin yhden ravintolan Trivia Nightiin, jossa sijoituttiin hienosti toisiksi viimeiseksi. Kanadalaiset näyttelijät tai pikaruuat eivät tällä kertaa ollut tiimimme vahvuus, vaikka saimmekin tiimiin lisävahvistusta ukrainalaisesta reissaajasta. Harmiksemme hän ei ymmärtänyt suomea, eikä kovin hyvin englantiakaan, joten tämä lisäresurssi ei nostanut tiimiämme mitalisijoille.

Trivia Nigt @ Kesington

Ilmaiset ulkoilmaleffat puistoissa on ollut yksi kiva tapa viettää iltaa Torontossa. Toisin kuin Suomessa, täällä Kanadassa kesälläkin tulee pimeää jo kello yhdeksän jälkeen illalla, joka sopii hyvin leffan katsomiseen. Paikalle tullaan omien tuolien tai vilttien sekä eväiden kanssa. Paikalta saa myös yleensä ostettua pientä purtavaa. Leffoja pyörii pitkin kesää, toistaiseksi ollaan päästy katsomaan Jurassic Park, mutta toivottavasti loppukesään mahtuu muitakin leffailtoja!

Bao olis maistunut muillekin.
Jurassic Park Fort Yorkin nurtsilla istuskellen.

Monet suosittelivat meille Pride-kulkueen seuraamista. Niinpä kesäkuisena sunnuntaina suuntasimme kohti kulkueen reittiä, jonne muutama muukin oli löytänyt tiensä. Tunnelma kadulla oli aivan mieletön, kun kulkue vihdoin lähti liikkeelle ja ihmiset hurrasivat sekä toivottelivat toisilleen hyvää Prideä. Kolmenkymmenen asteen helle ja aurinko vei lopulta tällä kertaa voiton, eikä ihan koko kulkuetta jaksettu katsoa loppuun asti.

Toronto Pride

Kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi päästiin juhlistamaan Canada dayta! Canada daytä juhlitaan aina 1.7. Kanadan perustamispäivänä. Kanadalaisille päivä tosin kuulema nykyisin tarkoittaa lähinnä pitkää viikonloppua yhden ylimääräisen vapaan kera, eikä suuria juhlallisuuksia yleensä pidetä. Perinteisin tapa viettää päivää on kuulemamme mukaan Beer, picnic and fireworks.

Päätettiin omalla porukallamme juhlistaa päivää grillaillen ja yhdessä syöden. Saimme mukaan myös muutaman kanadalaisvahvistuksen, jotka hämmästyivät grillitarjonnasta. Fun fact: Kanadassa BBQ tarkoittaa kuulema yleensä vain burgereita.

Ei ollut burgereita grillissä.
Viisi kalea ja kanadalaisvahvistukset
Dinner is served

Viikonlopun viettoa jatkettiin seuraavana aamuna pannaribrunssin kera. Välillä käytiin nukkumassa, mutta muuten vietettiin paljon aikaa ruokapöydän ääressä.

Pannarit in the making.
Sama pöytä, uudet tarjoilut.
Pic or it didn’t happen

Viikonloppu oli melko harmaa ja sateinen. Brunssia lähdettiin kuitenkin sulattelemaan pienten (muutaman tunnin) kollektiivisten päiväunien jälkeen. Kumma kyllä, rannalla ei ollut meidän lisäksi juurikaan muita, vaikka sää tuntui tavallisesta Suomen kesältä, eikä Ontario järvikään ollut juuri suomalaista järvivettä kylmempää.

Rantakelit kohdillaan.

Tarinan hauska juttu oli se, että meitä epäluuloisesti silmäillyt hengenpelastaja joutui ottamaan veneen alle ja soutamaan järvelle valvomaan uivia suomalaisia. Ei tiedetty etukäteen, että rannan käytäntönä oli se, että hengenpelastaja souti aina veteen valvomaan uimareita. Tuli turvalliset uinnit valvovan silmän alla, vuorossa ollut heppu ei vaan tuntunut arvostavan sitä, että joutui keskeyttämään omat puuhansa.

Pauli ja lifeguard on duty
Katson autiootaaaa hiekkarantaaaaaa

Tällaista kaikkea sisälsi kesäkuu, lisää on luvassa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *